lauantai 25. tammikuuta 2014

Pakkanen ei pure

Monen vuoden jälkeen on hienoa omistaa koira, joka tarkenee lenkkeillä talvellakin. Ja lumi tuo niin paljon valoa metsään, että töiden jälkeen pääsee kunnon lenkeille.Pienistä asioista voi joskus tulla iloiseksi.

Treeneja pakkanen on kyllä hiukan haitannut. Tokoilessa jäätyy ainakin näpit, eikä mitään rauhallisempia liikkeitä viitsi ulkona ollenkaan ottaakaan. Koskakohan sitä pääsisi treenaamaan paikkamakuuta ulkona? Viima aloitti myös juoksun, joten hallitreenitkin on nyt tauolla, kun ei oikein viitsitä pöksytreenejä harrastaa. Vanhemmalla koiralla varmaan ihan ok, mutta sen verran pöksyt kuitenkin Viimaa vaivaa, etten mitään uusia juttuja haluaisi sen kanssa nyt ottaa.

Hyvin Viima on vähempään treenaamiseen reagoinut, ei hypi seinille eikä keksi omia juttujaan, ainakaan tavallista enempää. :) ja ainahan jotain pientä sisällä tehdään.

Nyt olen yrittänyt opetttaaViimalle noutokapulan pitämistä rauhallisessa mielentilassa. Vielä ei olla oikein edistytty. Kuonosta piteleminen hellästikään ei selvästi ole Viiman juttu, joten olen nyt ottanut pitoa seuraamisen yhteydessä. Siinä päästään välillä jo useampi askel, joten ehkä se siitä. Pehmeitä esineitä Viima tuo jo sivulle, tosin siinäkin lopuksi sylkäistään lelu helposti suusta. Sivulla olemiseen olen nyt tosi pienin askelin ottanut vähän lisää kestoa. Positiivisesti Viima noutoesineisiin suhtautuu, joten mitään tässä ei kai vielä ole menetetty, joskaan ei paljoa saavutettukaan.

mökkitreeniä  joulunaikaan


välillä tulee näin hiki

korvakeskustelua

Viiman kone ei hyydy pakkasessakaan

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Happy wife, happy life

Jouni on ilmeisti sisäistänyt yllä olevan lauseen, ja tehnyt meille joululomalla urakalla jälkiä. Tosin ensimmäiseltä jäljeltä tulin vähän vähemmän iloisena, kun maasto ja jälki oli niin vaikeaa (hakkuuaukea, ojan ylityksiä jne.) Jäi siinä koiran perässä rämpiessä kokonaan ensin huomioimatta se seikka, että sehän selvitti tuon hankalan pätkän ihan hyvin, vaikka ohjaajalla olikin suuria vaikeuksia pysyä perässä. Hyvä treeni, kyllä se vain on ihan hyödyllistä joutua välillä pois omalta mukavuusalueeltaan.

Seuraava etappi olisi sitten opetella jonkinlainen keppi-ilmaisu, kerran laitettiin jo keppejä jäljelle, ja kyllähän Viima niitä nuuhkaisi, mistä heti palkkasin, mutta en sitä ehkä ihan ilmaisuksi sanoisi.

Tokossa on kurssit tauolla. Kotona on tehty mm. kaukojen tekniikka läheltä, harjoiteltu liikkumista niin, että jokin esine on samalla suussa sekä pidennetty seurauspätkiä ja vähennetty siinä käsiapuja. Jääviä on pidetty mielessä kertauksen omaisesti ja paikallaoloakin ollaan yritetty välillä tehdä. Kaikessa on menty mielestäni tasaisesti eteenpäin, ja uusiakin juttuja on vielä aloittamatta, jos vanhat alkaa puuduttamaan.

Viimasta on ihan viime viikkoina jotenkin tullut aikuismaisempi, tekemiseen on tullut vielä lisää intensiivisyyttä ja leikkikin on vahvempaa. Tosi kiva asenne sillä on tällä hetkellä kaikkeen tekemiseen. Agility taitaa kuitenkin olla Viiman suosikkilaji, siinä on ajoittain nähtävissä pientä lämpenemistäkin. Tokossa palikat ovat vielä hyvin pysyneet kasassa, vaikka vauhtitreenejä on koko ajan tehty, ja lelupalkkausta tuotu lisää mukaan.